Rakenne

• luento-osio
• 3 demoa kädestä pitäen
• 3 harjoitusta itsenäisesti

Oppimistavoitteet

• yksinkertaisen teemakartan luominen
• yksinkertaisen paikkatiedon tuottaminen historiallisista aineistoista
• paikkatiedon hankkiminen internetistä

Historiaa

• karttojen piirtäminen on vanhin tapa esittää paikkatietoa
• perinteisiä ongelmia: kuinka esittää maapallo kaksiulotteisella paperilla, mitä informaatiota sisällyttää
• yhä käytännönläheisempää renessanssista alkaen
• geoidit, projektiot ja koordinaattijärjestelmät

Moderni kartografia

• geoinformatiikan ansiosta kartat voidaan vapauttaa paperin staattisuudesta
• interaktiiviset ja päivittyvät kartat, myös kartta-animaatiot
• kaukokartoitus mahdollistaa nopeat pikakartoitukset

Datavisualisointi

• kattokäsite, johon myös kartografia kuuluu
• tilastolliset kaaviot ja muut esitykset
• esteettinen näkökulma

Funktio

• mitä varten visualisointi tehdään?
• mitkä kohteet ovat tarpeeksi tärkeitä?
• turha informaatio pois

Abstraktiotaso

• mitkä kohteet ovat tarpeeksi suuria?
• äärimmäisen tärkeä asia visualisoinnissa, etenkin kartoissa
• turha informaatio pois

Kartan luonne

• kaikki kartat ja muut visualisoinnit ovat valetta
• sekä nykyiset että historialliset kartat on tehty palvelemaan tiettyä tarkoitusta
• lähdekritiikki on äärimmäisen tärkeää

MAUP

• muunnettavien alueyksiköiden ongelma
• aluerajaus vaikuttaa tilastointiin, samoin käytettyjen alueiden koko!
• USAn vaalipiirien gerrymanderointi on tästä erityisen härski esimerkki

Syy-yhteydet

• ekologinen harha
• pelkästään kahden teemakartan vertaamisella ei voi todeta kausaalisia suhteita!
• esimerkki: Pähkinäsaaren rauhan raja ei vaikuta suomalaisten terveyteen

Teemakarttojen visuaaliset muuttujat ja tiedon mitta-asteikot

Helsingin yliopisto. Kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset esitystavat

Koropleettikartat

• todennäköisesti yleisin tilastoteemakarttatyyppi
• sanomalehdissä viikoittain
• värillä kuvataan tilastointialueen muuttujan arvoa

GIS

• Geographic Information Systems
• yleensä myös kuvaa nykyistä spatiaalista tiedettä laajemmin

Paikkatieto

• sijaintitieto
• ominaisuustieto
• data yleensä SQL-tietokannoissa
• paikkatietokanta on spatiaalisen tieteen ydin
• perinteinen kartta on vain yksi tapa visualisoida paikkatietoa

Vektori- ja rasteridata

• kaksi paikkatiedon päätyyppiä
• rasteridata vie paljon enemmän muistia
• vektoridataa on helpompi käyttää
• vektoridata on helppo muuttaa rasteriksi, mutta rasterin muuttaminen vektoriksi vaatii joko käsityötä tai tekoälyä

Rasteri

• pikseleistä koostuva kuvatiedosto
• skannattu kartta, satelliittikuva, ilmakuva
• formaatit: geotiff, tavalliset kuvaformaatit

Vektori

• yksinkertainen formaatti
• piste, viiva, monikulmio, tai näiden yhdistelmä
• vektoreiden välisten spatiaalisten suhteiden määrittäminen on helppoa
• formaatit: Geopackage, ESRI shapefile, geojson

Taustaa

• vapaa ja avoin työpöytäsovellus
• käytössä tutkimuksessa, yrityksissä, kansalaisjärjestöissä, julkishallinnossa ympäri maailmaa
• avoin lähdekoodi on tärkeää tieteen ja päätöksenteon läpinäkyvyyden kannalta!
• QField mobiililaitteisiin

Työkalut

• työkaluja on niin paljon, ettei kaikkia voi esittää samaan aikaan käyttöliittymässä
• paljon työkaluja saatavilla lisäosina

Georeferointi

• paikkatiedon yhdistäminen oikeaan sijaintitietoon
• vanhojen karttojen ja asemakaavojen georeferointi vaatii oikaisupisteita (Ground Control Point, gcp)
• vaatii pisteitä, jotka sijainti tiedetään muun paikkatiedon, kuten vertailukartan, avulla

Vektorointi

• rasterimuotoisen datan (vanha kartta tai ilmakuva) muuttaminen vektorimuotoon
• tapahtuu käytännössä luomalla joukko uusia vektoritasoja, ja piirtämällä ne kartan päälle